TunnustustenLuola.fi

Haluaisin olla tunteeton robotti. Julma, tahdikas, häijy ja itsepäinen, ei mitään heikkouksia.

kuuntelen usein mielummin musiikkia kuin ystäviäni ja he yleensä huomaavat sen.

kaikki suhteeni ovat kariutuneet johonkin huomaamaani pikkuvirheeseen toisessa, kuten tyhmään ilmeeseen tai huonoon vaatteeseen.

tiedän jo nyt pettäväni tulevia miehiäni.

menetän saatanan helposti malttini, uhkailen ja käyn viattomien kimppuun. sitten kun saan itse pataan, juoksen siskolle kertomaan. (siskoni on hullu goljatti).
olen huomannut että monet eivät sen takia yritä vastustaa minua ja se tuntuu miellyttävältä.

rakastan että persettäni nuollaan.

harrastan seksiä joka viikonloppu eri miehen kanssa.

en halua että miespuoliset ystäväni alkavat seurustelemaan, siinä pelossa etten sen jälkeen enää olisikaan heidän elämänsä tyttö josta he pitävät huolta ja holhoavat.

kuuntelen eläkeläisiä

Omistin pari vuotta sitten ns. 'amisauton'. Yhtenä kesäyönä tullessani ravintolasta näin parin kaltaiseni teinisuopanaaman ropaamassa koslani ovia auki varastamistarkoituksessa. Jätkät häipyivät nopeasti alettuani niille raivoamaan. Päätin varautua seuraavaan kertaan: liimasin superliimalla partakoneenterien puolikkaita kahvojen sisäpuolelle. Parin päivän päästä ovissa ja maassa oli verta aivan helvetisti. Kahden viikon päästä joku oli käynyt potkimassa ovet paskaksi, mutta ei pahemmin häirinnyt. Hymyilin ainakin viikon.

- Olen tilannut pumpattavan barbaran entiselle opettajalleni
- Perustin kouluuni liittyvän vihasivusteon nettiin, siellä mm. neuvottiin miten tupakoidaan salaa
- Olen varastanut hillittömästi koulun omaisuutta
- Kaikki pilkkanimet koulussa lähtivät minun suustani
- Vein opettajanhuoneeseen piiloon purkillisen hapansilakkaa ja avasin sen

Oi niitä aikoja....

Nuorempana useampi tyttö/nainen leikki tunteillani ja teki minut naurunalaiseksi. Näiden aikaisemmin kokemieni vastoinkäymisten vuoksi en luota enää kenenkään tunteenilmaisuihin vilpittömästi, pelätessäni tulevani naurunalaiseksi. Parin viimeisen vuoden aikana olen tottunut tähän ja alkanut vähitellen pitää parisuhteita jonain, joita ilman pärjään hyvin. Samalla kuitenkin olen yksinäinen ja pelkään, että elän elämäni loppuun kokematta aitoa rakkautta.

Asustelen puukkojunkkari käpykylässä ja elämäni on päin helvettiä.koko elämäni olen kämmännyt ja sotkenut asiani,varsinkin naissuhteeni ovat menneet päin helvettiä.barbarankin omistin,kaveriporukka sen säälistä minulle osti mutta sekin kesti vain pari päivää kunnes alkoi vuotamaan.olen erittäin päihdehakuinen henkilö ja huumekokeilujen seurauksena olen sotkenut asiani entistä pahemmin.tästä syytän vain kavereitani,en itseäni,itse pidän itseäni vain puhtaana pulmusena vaikka alitajunnassani tiedän olevani päihdealtis narkomaani.vanhempanikin ovat täysiä kämmäreitä,he syyttävät kavereitani ongelmistani eivätkä näe asian todellista laitaa.siskonikin muutti takaisin kotiin käytyään lataamossa,kuulemma jätkien liiallisen hyväksikäytön seurauksena.ennen tunsi oman arvonsa vaan ei enää.potkutkin sai työpaikastaan hiljan.ihme kun itse olen vielä työllistetty.kämmään helvetisti työpaikalla mutta onnekseni sukulaiseni selvittävät asiat puolestani parhain päin pomolle.tämä kaikki kulkee koko meidän suvussa,esiisämme ovat tainneet naida ristiin koska suvussamme on aivan liikaa tälläistä.itsemurhaakin olen yrittänyt,huonoin tuloksin.juorukellona olen aivan mahdoton,minkä joku minulle kertoo sen hetkessä jo muualle laulelen,hetken päästä asia on jo yleisessä tiedossa.nytkin olen sekaisin.käypäkäypäkäypä.klik.

Olin nautiskelemassa alkoholia ystävieni kanssa, seuraamme änkesi mies joka kertoi olevansa "huumepoliisi"
pummasi meiltä paria euroa tuoppia varten... Myöhemmin sama mies ilmaantui seuraavassa baarissa ja liittyi seuraamme. Kyseinen "Rikos/huumepoliisi" etsi hakkereita, jotka ovat vitun hyviä. Hän jatkoi paskan puhumista ja baari meni kiinni. Päädyimme kaikki baarin pihalle, vähän myöhemmin "Rikos/huumepoliisi" päätyi maihin ja sai monoa (joku myös soitti poliisit)... Pari päivää myöhemmin otimme selvää puhuiko "poliisi" totta..."Paska" mitä hän meille puhui baarissa oli kaikki totta.

Olen tyttö. Minulla on tyttöystävä. Rakastan häntä suuresti, enemmän kuin mitään muuta, mutten pidä kun hän halaa ym minua julkisesti.
Olemme kertoneet muutamille läheisille ystäville, mutta kukaan muu ei tiedä siitä.
Pelkään että joku on huomannut sen. Salaileminen on mukavaa, enkä pidä kun vahingossakin annamme jollekin aihetta epäillä.

2 vuotta olen ollut silmittömästi rakastunut tyttöön, jota pidän samalla maailman ärsyttävimpänä ihmisenä epäloogisuutensa takia. Hän valittaa muille aina siitä, että häntä haukutaan muka huoraksi, vaikka kukaan ei sitä ole koskaan tehnyt hänelle. Hän ei ole ollut sinkkuna yli 4 päivää, noin 3 vuoden aikana. Hän ärsyttää ja kiihottaa minua yhtäaikaa suunnattomasti, koska hän avautuu minulle aina kun olen jo pääsemässä hänestä yli eikä koskaan 'antaudu' minulle, jakelee vain yksityiskohtia omasta elämästään ja hetken luulen olevani hänelle tärkeä. Masokistinen luonne minulla :/

Saan raivokohtauksia kun ajattelen vihaamiani ihmisiä. Silloin usein lyön jotain.

Löin nyrkillä kovasta puusta tehtyyn oveen täysillä yli kuukausi sitten ja yksi sormistani on vieläkin kipeä. Se on eri asennossa kuin ennen. En kehtaa kertoa asiasta kenellekään koska pelkään että raivokohtaukseni tulevat ilmi.

Olen sulkeutunut, ja minun on vaikea avautua. Jotenkin tuntuu tyhmältä jos joku tietäisi minusta liikaa.
Sitä voi huonona päivänä käyttää minua vastaan. Joskus kuitenkin tuntuu että pitäisi puhua jollekkin. Minulla ei vain ole ketään kelle puhua se kaikki, ei tunnu loogiselta kertoa sitä kenellekkään.

Tähänkin kirjoittaminen tuntuu tyhmältä, ja nytkin kerron vain kuinka vaikea minun on kaikki jutut oikeasti avautua.

Rakastan eläimiä, mutta vihaan mummoni koiraa, joka tyydyttää himojaan pehmoleluillani. Vihaan sitä otusta jopa siinä määrin, että pystyn sääliä tuntematta ohimennessäni potkaisemaan sitä.

Olemme aina olleet kaverini kanssa kilttien tyttöjen maineessa. Ala-asteella, juuri ennen erästä musiikin tuntia huomasimme luokassa kasan kanteleita pöydällä. Tuskan hiki nousi pintaan, kun tulimme ajatelleeksi, että niitä pitäisi vinguttaa sormet verellä seuraava kaksoistunti. Niinpä me hyökkäsimme kanteleiden kimppuun ja väänsimme kalanluisten kansallissoittimien kielet niin epävireeseen kuin mahdollista. Tunnin alkaessa opettaja ilmoitti hymyssä suin, että tänään soitamme kanteletta. Hymy hyytyi, kun opettaja huomasi, että kanteleet päästivät vain riitasointuja. Päivittelimme kaverini kanssa kamalaa ilkivaltaa ja kysyimme toisiltamme kirkkain silmin, kuka tekee tällaista? Syy meni vuotta vanhempien poikien niskoille, jotka syyttä istuivat jälkkäriä kepposemme takia. Anteeksi näin jälkikäteen!

-Jos tapaan humalassa jonkun tytön ja annan sille mun numeron ja hän soittaa huomenna ja ehdottaa tapaamista sanon että minulla on muuta menoa vaikka ei ole koska olen selvinpäin niin perkeleen tylsä.

-tykkään istua vessanpöntöllä, joskus menen vain istumaan sinne vaikka ei ole edes hätä. Siellä tunnen pääseväni arjesta irti. Johtunee varmaan lattialämmityksestä.

Minulla on himo kääntää kerneliä, käännän sitä jatkuvasti ja aina. Usein jää unet väliin koska käännän kerneliä.

En osaa sanoa ei, kun joku kaveri soittaa ja pyytää oluelle baariin. Juon yleensä muutamia tuoppeja. Tälläkin viikolla olen ollut baarissa neljästi. Vituttaa.
Isäni on alkoholisti. Minustakin tulee tällä tahdilla.

Rakastan poikaystävääni enkä missään olosuhteissa jättäisi hänta. Olen kuitenkin pettänyt häntä pitkälle toistakymmentä kertaa ja tulen pettämään jatkossakin. Liian moni ihminen tietää ja tuntee pettämistaustani, tulen vielä jäämään kiinni. Odotan kauhulla sitä päivää.

Minulla olisi uutisia, hyviä ja huonoja.

Hyvät uutiset:
Löysin opiskelun hauskuuden suorittaessani erästä uusinta koetta.
Luin siihen kolmena päivänä jonkin verran ja aluksi suunnittelin lunttaavani mutta unohdin sen.
Tulokseksi tuli 3 amiksen asteikolla(1-5). Aine oli minulle aikaisemmin vaikeaa ollut ruotsi. Yläasteella meinasin saada ehdot ruotsin takia mutta sain armosta vitosen.
Oli mahtavan tuntuista huomata kuinka pienellä panostuksella tuo koe menikin kirkkaasti läpi. Jäin kahdeksan pisteen päähän huipputuloksesta.

Huonot uutiset:
Koulut on nyt käyty!
Valmistuin amiksesta eilen, 28.5.
Pitelin kädessäni päättötodistusta jonka keskiarvo oli alle kahden. Eli peruskoulu asteikolla abaut 6.0
Todistuksessa on myös kolmosia ja nelosia yllättävän montakin mutta asiassa surkuhupaisaa on se että ne kuuluvat yleisiin aineisiin(englanti, fysiikka, kemia jne), kaikki ammattiin liittyvät kurssit joihin olisi pitänyt panostaa eniten olivat pelkkiä tyydyttäviä(eli 1-2), suurin osa ykkösiä...

Löin itseäni nyrkillä poskeen melko kovaa kun tajusin 12 vuotta jatkuneen tyhmyyteni koulun käynnin suhteen. Peruskoulun päättötodistus oli suoraan sanottuna perseestä. Keskiarvo alle kuuden, reilusti.
Hävettää nyt jälkeenpäin.




Eli te kaikki kenellä koulut on vielä kesken!:

TEHKÄÄ PARHAANNE!!! Ettei käy niinkuin mulle, että alkaa nyt vituttaa kun on jo aivan liian myöhäistä...!

Viimeaikojen tapahtumista johtuen en ole saanut enää nukuttua. Tunteeni naiseen josta kaikki osaksi johtuu, vain syvenevät kokoajan. Olen alkanut sulkeutumaan ja etääntymään ihmisistä. Olen ihmisraunio, mutten jaksa välittää siitä.

- Halveksin sellaisia oppilaita, jotka tulevat lukioon (menestyvät siellä huonosti, eikä heillä ole ollenkaan motivaatiota/halua tehdä hommia, lorvivat vain) sekä sellaisia, jotka menevät yo- kokeisiin ja kirjoittavat sieltä _todella_ huonot paperit. Mielestäni he ovat silloin väärässä koulussa. Miksi pitää tulla lukioon, jos todellakaan ei kiinosta tehdä mitään? Myöskin ylioppilaskirjoitukset ovat niin lyhyt aika elämässämme, että senkin voisi tehdä kunnolla, ei minusta ole liikaa pyydetty.
- Ihanaa kun kesäloma alkoi vihdoin! Hyvää kesää kaikille ja koulutyönsä päättäneille!

En polta, en juo, en edes runkkaa. Olen 16-v miespuolinen henkilö.