TunnustustenLuola.fi

satuin viime vappuna poikkeamaan keskustassa tuntemattomiin kotipirskeisiin, joissa sitten eräs naispuolinen vieras ''iski silmänsä'' minuun. rupattelimme hetken ja sen jälkeen neiti katosi jonnekkin. minä rehtinä herrasmiehenä tietysti heti tilaisuuden tullen hörpin hänen keittiöön jättämänsä viinipullon tyhjiin ja samalla hieman muidenkin paikalla olleiden juomisia salaa. vähän myöhemmin lähdin etsimään vessaa ja kyseinen tyttö pyysi minut mukaansa tyhjään varastohuoneeseen. tyttö ei suoraansanoen viehättänyt minua ollenkaan, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla miltä tuntuu olla hieman pyylevämmän neidon kanssa. kaksi tai kolme kertaa aktin aikana muut juhlijat sattuivat aukaisemaan oven. seksi oli ehkä surkeinta, mitä olen elämäni aikana kokenut, mutta sen jälkeen kuitenkin lepertelin ja esitin tyytyväistä. kun sitten saimme vaatteet takaisin päälle, päätimme lähteä pizzalle ja juuri kun saimme tilattua lätyn, kaverini ilmestyi paikalle kihlattunsa kanssa. koska omaamme kumpikin aika härskin huumorintajun kaverini kanssa, niin aloimme tietysti sikailla piittaamatta tytöistä tai muista pizzerian asiakkaista. syötyään pizzansa tyttö lähti käymään vessassa ja kun hän oli poistunut pöydästä sanoin vieressä istuvalle kaverilleni, että nyt lähden äkkiä helvettiin ja käskin häntä sanomaan että toinen jalkani oli mennyt poikki. lähdin juoksujalkaa toisiin kotibileisiin ja sieltä soitin toiselle tytölle jonka kanssa olin sopinut treffit illaksi. nuoleskelin ja värkkäilin hänen kanssaan loppuillan ja sen jälkeen lähdin kotiin nukkumaan. seuraavana päivänä sain kuulla kunniani ja pyytelin anteeksi. vappu oli kuitenkin hauskin pitkään aikaan, enkä kadu mitään.
T:Hennesy

Elämässä ei nykyään tunnu olevan muuta,kuin pelaaminen, töissäkäynti, ja viikonloput kännissä pelaaminen. Läheiset valittavat pelaamisestani, mutta teinivuoteni vietin aina pahanteossa, josta he eivät kokonaisuudessaan tiedä. Tekisi aina mieli sanoa, kun he sanovat minun pelaavan liikaa ja käskevät tehdä jotain muuta, että haluatteko että palaan entiseen "viihteeseen", Graffittien maalailuun, kannabiksen poltteluun, varasteluun, tappalemiseen ?. Vanhemmat sanovat etten voi rajoittaa pelailuani, vaikka tiedän ettei tämä pidä paikkaansa. Pelaan siksi että pidän siitä ja sitäpaitsi nykyaikainen nettipelaaminen on sosiaalisempaa kuin kirjojen lueskelu.

Myös "menestyspaineet" ahdistavat, vaikka vanhempani antavat minun elää ja tehdä mitä tahdon, kuitenkin ainoa koulutukseni on peruskoulu.

Opiskelen alaa joka ei kiinnosta, tahtosin vaan saada oman asunnon, ja elää itseni kanssa omaa elämääni. Minua ei kiinnosta pätkääkään saavatko sukulaiset kehuskella korkeakoulutetulla siskonpojallaan. Minulle on yhdentekevää tienaanko 1500 vai 2500 euroa kuussa.

Intin lopussa jätin tupaan tuleville körreille ylläriksi kiinniteipatut ilmastointikanavat ja muutamia purkkeja vanhaa tonnikalaa... Heinäkuun helle ja eka aamu, hyi VITTU! Sandis 03

Minusta tuntuu että olen kadottanut elämäni suunnan.

Minua ei oikeastaan huvita tehdä mitään paitsi masturboida, juoda kavereiden kanssa kaljaa ja kuunnella metallia. Edes oma alani ei jaksa kauheasti kiinnostaa juuri nyt.

Erosin tyttöystävästäni jokunen kuukausi sitten eikä se tuntunut oikein missään. Tavallaan saattaisi kiinnostaa periaatteessa seurustellakin taas, mutta kaikki naiset tuntuvat joko ärsyttäviltä, typeriltä, rumilta tai täysin saavuttamattomilta. Olen kaiken lisäksi sen verran omanarvontuntoinen etten viitsi oikeasti vongata ketään, vaikka usein heitänkin sellaista läppää.

Pidän itseäni muiden yläpuolella sekä henkisiltä että fyysisiltä ominaisuuksiltani. Suurin osa kavereistani on saamattomia. Inhoan sitä, kun he vain haukkuvat itseään eivätkä edes yritä löytää itsestään ikinä _mitään_ hyvää. Isäni on opettanut minulle, että tärkeintä elämässä on, että itsellä on kaikki hyvin. Siksi minusta on kasvanut itsekäs omaan napaan tuijottaja, mutta esitän olevani kaikkien kaveri ja itse aurinkoisuus.
Inhoan älyllisesti vajaita ihmisiä.
Inhoan lihavia ihmisiä.
Inhoan köyhiä ihmisiä.
Perheeni on varakas ja saan suurta tyydytystä siitä, kun ihmiset kehuvat uusia, kalliita vaatteitani ja sitä, miten minulla on aina varaa kaikkeen.
Inhoan työttömiä sossupummeja, jotka vain valittavat eivätkä tee asioille mitään.
Olen bi-seksuaali ja himoitsen venäläisiä naisia.
Masturboin joka päivä ja mässäilen irstailla mielikuvilla seksistä monen naisen kanssa yhtäaikaa.
Fantasioin tulemisesta raiskatuksi pimeässä metsässä.
Haluaisin harrastaa kovaäänistä seksiä vanhempieni silmien edessä.
Olen 18-vuotias nainen.

Harrastin seksiä ilman kondomia. Luultavasti olen kuitenkin puhdas, pitäisi varmaan käydä jossain testeissä.
Perkele kun pelottaa. Jos tyhmyydestä sakotettais istuisin jo sakkovankilassa..

haluaisin nussia poikaystäväni parasta ystävää. vaikkakin poikaystävä on tärkeä

Olen rakastunut pienoismalleihin. Ne vievät kaiken aikani, mielenkiintoni ja rahani. Hävettää

Vihaan aivan mielettömästi "teiniX" nuoria, moni tyttö olisi muuten mukava ja hyvännäkönen mutta kun ne aina käyttää x:sää ks:än tilalla ja "xD" hymiötä niin alkaa v*tuttamaan! teiniX merkkien kehittäjät olisi pitänyt vetää hirteen ennen pahuuksien tapahtumista!

En tiedä mitä tarkoittaa irccaaminen.

Suomen suosituin keskusteluryhmä on nimeltään "MuroBBS", joka on varsin tietokoneaiheinen. Kirjoitan sinne usein erittäin haastavista ongelmistani tietokoneiden parissa, joita kukaan ei ole ikinä koskaan pystynyt ratkaisemaan. Todellisuudessa olen 32-vuotias yrittäjä, tietotukihenkilö. Keksin ongelmat päästäni, ja vaikka joku olisi lähellä "mahdollista" ratkaisua, kumoan sen ja sanon ettei auttanut. On kiva pitää nuoret ja vähän vanhemmatkin tietokoneihmiset sormi suussa, ja katsoa kuinka he näkevät vaivaa auttaessaan minua ongelmassani, jota minulla todellisuudessa ei ole.

Minulla on ko. BBS:lle 6 rekisteröityä nimimerkkiä, vaikka siellä pidetään tarkkaa huolta, että jokaisella on vain yksi.

Olen ollut koukussa autojen rekisterinumeroihin, ja nimen omaan numeroihin. Yritin bongata koko sarjan numeroita alkaen 999:stä 100:aan, numerojärjestyksessä. Parin vuoden jälkeen olin päässyt jonnekin 700:n yläpäähän, jolloin havahduin omaan mielettömyyteeni.

Mies

Sain kaikkia ystäviäni paremman keskiarvon täällä lukion toisella luokalla (9,5). Nautin tilanteesta suuresti ja mikä tekee tästä vielä mukavempaa, on, että pahin "kilpakumppanini" sai roimasti huonomman. Hän on erittäin kilpailunhaluinen brassailija. Ja viime vuonna saimme täsmälleen saman Ka:n. Voisinhan nyt samalla tunnustaa muutakin:
-En siedä tyhmiä ihmisiä (vähän hävettää, kun ennen olin kovin suvaitsevainen - muka)
-Tytöt, jotka menevät parikymppisten amisten kyytiin touhuilemaan ties mitä, ärsyttävät myöskin.
-Olen todella kilpailunhaluinen itsekin , en vain näytä sitä. Ärsyttää, jos joku saa minua paremman tuloksen esim. jossain pelissä, taikka häviän. Ensi kerralla panostaisin sitten 100%.
-Pääsen helpolla kaikesta -olen kait hyvä selittelemään (esim. pussailusta parhaan kaverinin tyttöystävän kanssa ja isovanhempieni asunnon luvattomasta käytöstä+naapureiden valituksista)
-Olen luonnonlahjakkuus.

M16

Yritin laihduttaa todella pitkään liikkumalla ahkerasti. Joka ilta jumppasin, ajoin pyörällä jne. Ei onnistunut. Jätin liikkumisen kun en siitä mitään hyötyä saanut. Vähensin syömisen aamupalaan ja päivälliseen ja pudotin 15 kiloa. Ruokaa ei edes tee enää mieli, ja kaikki paapoo mua huolissaan etten sairastu anoreksiaan tms, koska en lihava koskaan ollutkaan. Tykkään siitä. Nyt menee kuitenkin ihan hyvin, vaikka ihmissuhteet kuseekin melko lailla. Vihaan neekereitä. Olen Oulusta.

-Vain kauniilla ihmisillä on oikeus elää
-Tiedän olevani äärettömän kaunis
-Vartaloni on täydellinen
-Saan jokaisen miehen rakastumaan itseeni tekemättä juuri mitään
-Minua vituttaa kun kaikki miehet ovat niin helppoja
-Kaverini ovat ihan helvetin rumia
-Poikaystäväni on kuvottava
-Vain laihat ihmiset ovat kauniita
-Vituttaa kun pitää olla niin täydellinen
-Olen ihan helvetin kusipää idiootti
-Rakastan itseäni ihan liikaa

Vihaan suuresti globalisaatiota ja kapitalismia. Vihaan siten myös ihmisiä... en yksilöina vaan yhteisönä. Ihmiset eivät osaa vaan mielestäni toimia isoissa ryhmissä viisaasti ja siten maailma tuntuu vaan rapistuvan kasaan. Olen monesti toivonut että voisin muuttaa erämaahan asumaan vain muutaman ihmisen kanssa. Uskoisin olevani siellä onnellinen. Mielestäni pahinta on että kaikki tuttavat, ystävät ja perheenjäsenet kehuvat minulle ja sukulaisilleni kuinka sosiaalinen olen. En ymmärrä miksi olen niin sosiaalinen kun en kuitenkaan ole koskaan pitänyt ihmisistä ja heidän toimistaan. Osaan myös todeta ja kertoa mitä on kussakin ihmisessä vikana ja kuinka heistä tulisi ns. täydellisiä. En vain yleensä jaksa sanoa heille sitä. Ehkä on parempi että annan heidän itse todeta sen joskus. Olen myös ylimielinen ja itsehyväinen. Suutun siis aina jos minulta vaaditaan jotain. Huomaan kyllä myös omat vikani mutten pysty niille mitään. Tämä raastaa minua suuresti. Olen ollut aina ns. Toisinajattelija mutta olen viime vuosina koittanut sopeutua maailmaan.
M18

Olen pettänyt kahta poikaystävääni (saman)tytön kanssa. Tykkään kuitenkin enemmän pojista.

Olen asunut nyt avomieheni kanssa yhdessä runsaat 4 vuotta. Petän häntä viikottain hänen kaverinsa kanssa.. Avomieheni ja minun välit eivät ole olleet koko talvena lämpimät, tuntuu siltä, että kestämme vain toisiamma pakosta. Minä en voi sietää hänen kosketustaan yhtään. Muutun heti vihaiseksi, kun hän yrittää kosketella minua. En tunne mitään häntä kohtaan. ENkä kestä ajatusta, että minun pitäisi viettää hänen kanssaan koko loppuikäni.

Kaivan usein nenääni ja pyyhin räät milloin mihinkin: bussinpenkin alapintaan, kaverin sohvan selkämykseen, omaan hameenhelmaani jne. Tiputtelen myös varpaankynnenpalasia ympäriinsä istuessani iltaa ystävien luona tai jopa sukujuhlissa. En tee tätä ilkeyttäni, vaan siksi että itseäni eivät omat eritteeni häiritse. En tiedä miten suhtautuisin, jos näkisin jonkun muun pyyhkivän räkää minun verhoihini.

Olen menettänyt henkilön, jonka kanssa halusin viettää koko loppuelämäni. Sen vuoksi olen nyt onnellisempi kuin koskaan.