Kello on 1:36 yöllä, ja huomasin juuri että roskikseni on aivan pullollaan vessapaperinpaloja, monisteita ja sanomalehdestä repäistyjä suikaleita, joita olen käyttänyt runkkupyyhkeinä. Roskis pitäisi viedä, mutta en nyt voi kun porukat nukkuvat, ja aamulla en varmaan enää edes muista. Kuiva sperma ei haise, mutta se voi esimerkiksi muuttua vihreäksi, mikä on hieman epämiellyttävä ajatus.
Ennen minulla oli tapana syödä sperma. Söisin sen vieläkin (kätevää), mutta olen havainnut että pienestäkin määrästä menee AINA nenä tukkoon. Tunne on ikävä ja kestää pitkään. Ainoa tuntemani lääke tähän tilaan on tupakoiminen, sillä tupakansavu supistaa nenäonteloa sen verran että jumiin jääneen sperman saa räkäistyksi nieluun.
Mietin joskus ällöttäisikö tällainen meinkinki tyttöjä. Niitä minulla ei tosin ole kuin ystävinä, vaikka olenkin melko komea ja hyvässä kunnossa. Olen nimittäin varsin itsekeskeinen, itseriittoinen ja kriittinen, ja toisaalta rakastuminen ja ihastuminenkin on minulle hyvin vaikeaa ja koitan vieläkin vieroittautua parin vuoden takaisista kaipauksen kohteistani. Joskus halvaannuttava yksinäisyyden tunne valtaa minut, silloin runkkaan. Viime aikoina usein.
Lukiolainen