#28488 24.7.2005

Olen seurustellut jo pitkään poikaystäväni kanssa. En enää osaa sanoa rakastanko häntä vai en. Poikaystäväni on minulle aina tietoisesti ilkeä. Aina kun hän soittaa minulle hän aina loukkaa minua jollain tavalla ja pyytää aina seuraavana päivänä anteeksi. Hän ei edes yritä olla satuttamatta minua!!!! Ja silti hän väittää rakastavansa minua. Olen jäänyt jumiin tähän suhteeseen.
Minulla on pari jätkää joiden kanssa käyn silloin tällöin ulkona. He välittävät minun tunteistani enemmän kuin poikaystäväni. Pidän noista jätkistä paljon ja haluaisin seurustella heistä toisen kanssa. En kuitenkaan uskalla tehdä kunnon aloitetta sillä olen kuitenkin varattu.
En osaa irroittautua poikaystävästäni. Pelkään satuttavani häntä pahasti ja pelkään katuvani jos jätän hänet. Tiedän että jos pistän poikki niin en saa häntä takaisin enää.

#28487 24.7.2005 Mies 17v

Seuraava teksti on #28443:n kirjoittamaa:

"Toisen kanssa mesetän melko usein. Yleensä keskustelun aloitta hän. Me tökimme toisiamme, hän ryhtyy välillä kutittelemaan minua ja meillä on muutenkin paljon fyysistä kontaktia. Moni sanoisi tässä vaiheessa jo, että "kaveri, tuo on ihan selvästi kiinnostunut sinusta!" Asia vain on niin, että en osaa sanoa olenko minä tässä suhteessa kovin erikoinen. Hän on nimittäin melko lapsekas ja saattaa äityä riehumaan aika monenkin ihmisen kanssa. En siis osaa sanoa olenko millään lailla samanhenkistä riehumistoveria kummemmassa asemassa."

Itselläni on aivan identtinen tilanne. Ja myös minä olen hämmentynyt. En ymmärrä naisia/tyttöjä

M17

#28485 24.7.2005

Olen 23v homopoika. En pysty hyväksymään poikkeavuuttani, ja tunnen sen vuoksi syvää häpeää ja itseinhoa. Aikaisemmin yritin ajatella että homous on normaalia ja homot samanlaisia kuin muutkin ihmiset, mutta nyt tuo tuntuu vain itsensä pettämiseltä. Kuitenkin harrastan paljon seksiä useiden eri miesten kanssa, vaikka jälkeenpäin onkin yleensä likainen olo. Toisaalta kadehdin muita homoja, jotka ainakin ulospäin näyttävät hyväksyvän itsensä ja homoutensa.

#28484 24.7.2005

En pysty ravustamaan.

#28483 24.7.2005

Olen päivittäin alasti vaatteitteni alla. Pidän siitä.

#28480 24.7.2005

se ärsytti mua,rankaisin sitä todella pahasti... annoin sen elää.

#28479 24.7.2005

olen puutteessa, panettaa niin helvetisti!

#28478 24.7.2005

Olen jäässä sisäisesti. Ihminen kenestä välitin suunnattomasti otti ja jätti viikko sitten aivan yllättäen. En pysty itkemään, en nauramaan, en puhumaan koko asiasta. Leikin hyväntuulista vaikka sisäisesti kiljun täysillä. Kaipaan suunnattomasti takaisin hänen turvalliseen syliinsä piiloon ilkeää ja pahaa maailmaa. Tiedän että se ei enää ole mahdollista ikinä ja tunnen että muserrun hiljalleen.

Säälittävää ja olen sentään jo 26v.

#28400 21.7.2005

-Olen halunnut listiä vanhan kolleegan joka o myyntimiestemme huora.Maannu kaikkien kanss ja levittäny satiaiset koko porukalle.Nyt senduuni on niin perseestä ettei se tiedä miten lähellä ne potkut o.kaikki vihaa sitä ku ruttoo. se yrittää yhen kollegan kanssa hieroo juttua mutta vittu ku se ei tajuu miten idiotti se on.
Haluaisin sanoo sen naamaa norsunvituks muta kun en kehtaa.

#28399 21.7.2005

En luntannut ennen AMK:ta kertaakaan kokeissa. AMK:ssa lunttasin viimeisen kolmen vuoden aikana muutamia poikkeuksia lukuunottamatta jokaisessa kokeessa. Pääsin uusintojen kautta kurssit hikisesti läpi. Valmistuin insinööriksi ja olen sijoittunut työelämässä keskimäärin selkeästi paremmin kuin ne jotka opiskeli oikeasti ahkerasti. Todistuksen keskiarvo on varmaan alle kaksi, mutta eipä sitä ole kukaan tutkinut.

Nimim. rehellisyys maan perii?

#28397 21.7.2005

Ihastuin palavasti sinuun. Törmäsin sinuun ensimmäisen kerran eräänä kauniina maanantaina baarissa. Seuraavaksi törmäsimme 2 päivän päästä toisessa baarissa. Sulla oli maanantaina "rastat" ja yläselässä, joku punanen tatska. Liikuit jonku mustahiuksisen tytön kans. Olit todella ihana! Vituttaa kun en uskaltanut tulla juttelemaan.
Pyörit mielessäni kokoajan.
Toivottavasti tapaamme kohta, ja toivottavasti saan otettua itseäni niskasta kiinni ja tulen jutteleen sulle.

T: Se kalju jätkä.

#28396 21.7.2005

Tykkään Eijasta mielettömästi, ja se on kihloissa. :( Kauhee ikävä päällä koko ajan. Ehkä ikinä en oo "rakastunut" tällai...

Poika 24

#28395 21.7.2005

Kun olin nuori 90-luvun alussa, kuuluin siihen joukkoon joka kuunteli eurodancea yms. elektronista musiikkia. Silloin haukuin mm. Iron Maidenin huonoksi musiikiksi.

Nyttemmin katsoin televisiosta IM:n livekonsertin taltioinnin, jonka jälkeen otin IM:n kaikki levyt kuunteluun ja voin vain todeta, että väärässä olin nuorena.

Harmittaa kun en silloin tätä tajunnut.

#28394 21.7.2005

Olen valehdellut kaikille, että olen joskus juonut oikein kunnolla ja säännöllisesti, oikeasti en ole koskaan ollut humalassa.

#28393 21.7.2005

Katselin kerran salaa ikkunasta, kun naapurit harrastivat seksiä suihkussa.

#28392 21.7.2005

Minulla on puoli-juutalainen mielikuvitusystävä nimeltä Maurice, jonka muuten olen päihittänyt shakissa monta kertaa.

#28391 21.7.2005

Suren paljon enemmän koiraani, joka lopetetaan huomenna, kuin kuolemaisillaan olevia isovanhempiani. En edes ole itkenyt heidän takiaan, ja olen itkenyt koirani takia koko tämän päivän.

#28390 21.7.2005

Olen todella masentunut. Tuntuu, että olen hukannut elämäni kokonaan. Olen yksin, ja pidän siitä. Haluaisin ystäviä, mutta tuntuu, ettei mikään enää kiinnosta. Toivon, että kun menen yläasteelle saan uusia ystäviä. Minulla on ollut muutama tyttöystävä, mutta mistään jutusta ei ole tullut mitään. Tuntuu kuin olisi aikuistuneempi kuin muut. Se ei ole hauskaa. Kun suukotin exääni poskelle silloin kun olimme yhdessä, hän nolostui. Hän ei koskaan uskaltanut tehdä mitään muuta kuin halata. Toivon todella syvästi, että pääsisin tutustumaan muihin ihmisiin ja saisin ystäviä. Kyllähän yläasteelle mennessä on pakko keskustella muiden kanssa, ja kyllä sen huomaa kenen kanssa on kiva olla, mutta mitä jos kenenkään mielestä ei ole kiva olla minun kanssani? Mitä jos minusta ei pidetä. Tuntuu, että elän koko ajan paineen alla. Tuntuu, että jos en käyttäydy tietyn kaavan mukaan niin minua vihataan. Entiset "ystäväni" olivat hirveitä. He olivat kovia esittäjiä, ja jos joku oli erilainen kuin muut, niin se erilainen potkittiin ulos "jengistä". Ja minä olin se erilainen. Minä pidin eri asioista kuin he, eri tytöistä kuin he, pidin tietynlaisesta elämäntyylistä kuin he. Kuuntelin musiikkia mistä pidin, muut kuuntelivat sitö musiikkia mitä muutkin. Vaikka he eivät edes pitäisi kyseisestä musiikista. Olin kaikinpuolin erilainen. Heidän käytöksensä oli todella lapsellista. He esittivät koko ajan ja syrjivät erilaisia. Ainoastaan kauniit tytöt kelpasivat. He eivät uskaltaneet olla oma itsensä tyttöjen seurassa. He esittivät tyttöjen seurassa, pilkkasivat muita tyttöjen seurassa, ja haukkuivat rumat tytöt. Minäkin liikuin tyttöjen seurassa. Kuitenkin erilaisten tyttöjen. He eivät olleet kovin kauniita, mutta minä en välittänyt siitä. Minä pidin niistä tytöistä. He olivat hauskoja. Eiköhän tämä tunnustaminen riitä. Olen erilainen ja tulen myös ikuisesti olemaan.

#28340 20.7.2005

Luin tyttöystäväni sähköpostin, ja mitä löysin ...en kovin mukavia asioita.

#27944 4.7.2005

Runkkasin känniputkassa tajuamatta että siellä oli kamera.