Olen yksinäinen ja masentunut. Mietin itsemurhaa päivittäin. En silti usko että pystyisin sitä tekemään vaikka haluaisin. Yhdelle ihmiselle olen uskaltanut tästä puhua, mutta joko hän ei ota minua vakavasti, tai ei vain ole kiinnostunut.
En saa koulun eteen tehtyä mitään. Raahaudun toki tunneille, sillä haluan säilyttää kontaktin edes joihinkin ihmisiin.
Vihaan elämääni enkä tiedä miten sitä parantaisin. Niin outoa kuin se onkin, olen ihan tyytyväinen itseeni. Huolestuttavaa on se etten tällaisena ilmeisesti kelpaa muille. Inhoan tyrkkyjä ihmisiä enkä halua olla sellainen. Haluaisin vain olla jollekin tärkeä.