Olen 27-vuotias mies. Ala-asteella olin pieni ja hintelä, ja minua kiusattiin vähän, tosin enemmänkin henkisesti. Yläasteella sain kavereita ja "pääsin piireihin" eikä minua kiusattu, itse kyllä kiusasin yhtä Jehovantodistajaa, mutta salaa olin hänen ystävänsä.
Armeijassa minua kiusattiin taas, osin omien mokieni takia, osin ihmisten ajatettelemattomuuden vuoksi. Siksi haluaisin järjestää armeijatapaamisen 10 vuotta poispääsyn jälkeen (2006). En siksi että haluaisin nähdä entisiä armeijakavereitani vaan siksi että he näkisivät kuinka hyvin minulla nykyään menee. On kaunis avovaimo ja pieni poika, uusi auto ja asunto meren lähellä Espoossa.
Joskus kuvittelen kuinka nuo entiset armeijakaverit, jotka silloin olivat niin kovaa naistenmiestä ja joilla oli rahaa ja autoja, ovat nykyään työttömiä luusereita ja tekevät edelleen samoja paskahommia kuin vuonna 96...
Valittelisin tapaamisessa heidän kohtaloaan ja samalla salaa nauraisin heille päin naamaa. Hah, luuserit