Itse olen päässyt elämässäni aika helpolla vaikka olen myös itsekkin yrittänyt. Uskon että minulla on ollut vain hyvä tuuri. Milloinkohan hyvä tuuri loppuu? Kostetaanko hyvä elämän alku huonolla lopulla?
En usko maailman hyvyyteen. Maailma on niin huono paikka elää että lupaan etten tee ikinä lapsia tähän maailmaan kärsimään. Kumpa muutkin tekisivät saman lupaukset eivätkä ikinä pettäisi lupaustaan. Lopulta ihmiskunta tuhoaa itsensä enkä halua että minun perilliseni ovat sitä näkemässä. Ihmiset ovat sanoinkuvaamattoman tyhmiä. Minulle maailma ei ole ollut paha.
Vihaan muista piittaamattomia ihmisiä. Vihaan ihmisiä jotka tunkevat metron ovella sisälle ennenkuin muut ovat ehtineet ulos, niinkuin metro lähtisi ilman heitä. Vihaan ihmisiä jotka tukkivat käytävät ja portaat. Vihaan 90% näkemistäni ihmisistä. En halua tuntea heitä. Olenko itse vihaamani välinpitämätön ihminen? En pidä työkavereistani erityisesti mutta tulen heidän kanssaan toimeen. Vihaan epäpäteviä ihmisiä. En halua tutustua taloyhtiön muihin asukkaisiin enkä ravintolassa känniläisiin.
Vihaan epäoikeudenmukaisuutta, nälänhätää, sotia, liikakansoitusta, itsekkyyttä, himoa, petosta, kieroutuneisuutta ja kieroutta. Vihaan ihmisiä jotka eivät pidä lupauksiaan.
Rakastan vaimoani, siskojani ja veljiäni, isääni ja äitiäni, kevään tuoksua, auringon nousua, auringon laskua, tyyntä järven pintaa, leskenlehtiä, solisevaa puroa, pääsiäisruohoa ja yhteisiä hetkiä ystävien kanssa. Rakastan jumalaa, ihmisten hyvää puolta, keskusteluja ja ymmärrystä.
Tajuan olevani pieni, lähes merkityksetön mies. Toimillani ei ole vaikutusta maailmaan.
Mies31