vituttaa ko oon kiinnostunu, tainojoo aivansama ihastunu kaks vuotta vanhempaan jätkään ja tämä ei tietenkään ole yhtään kiinnostunu. kaverit vittuilee tästä vähänväliä enkä ite voi asialle mitään.
sitten toinen juttu vielä et kolme kuukautta sitten minulla oli maailman ihanin poikaystävä, joka oli kylläkin ulkomaalainen. emme siis puhuneet suomea, vaan englantia. mutta, jotenkin vain rakastin tätä poikaa, ja rakastan edelleen. no, asian ydin on se että poika lähetti yhtenä iltana tekstiviestin, kertoakseen muuttavansa toiselle paikkakunnalle. sekös vitutti, emmekä senkoommin nähneet. yritin kysellä kaikkea, mutta hän vastaili vain lyhyesti ja lopuksi sanoi vain että se on meille molemmille helpompi, että emme näe enää. luulin että pääsisin tästä yli helposti, mutta ei. on siis kulunut jo reilu kolme kuukautta, ja vieläkin rakastan tätä poikaa. kaveritkaan ei jaksa enää kuunnella juttuja hänestä, vaikka haluaisin kertoa. kaikki vain tulkuttavat että pitäisi unohtaa koko jätkä, mutta en vain pysty. pitäisi jatkaa elämää ja löytää uusi mies. vitut.
jookiitos että sain avautua, oli aivanpakko. heikko hetki, vitun heikko. eikä ollu ensimmäinen kerta.