Olen lukenut rakastettuni päiväkirjaa joka on hänelle äärimmäisen tärkeä. Hävettää ja kaduttaa.
Vaikka elämässäni menee nyt hyvin, niin silti ajattelen aika ajoin itsetuhoisesti sillä pohjimmiltaan minua vain masentaa ja vituttaa kaikki asiat.
Koulun ryhmätyöprojekteissa väitän kaikille ryhmän jäsenille, että heidän kanssa on kiva tehdä duunia, mutta oikeasti minua vituttaa ainakin yhden henkilön mukana olo hänen työpanoksen puutteen vuoksi.
Addiktoidun nettiin liian helposti ja joskus jään vain selaamaan mitä turhimpia sivuja vaikka olisi muutakin tekemistä.
Inhoan kämppistäni joka sotkee keittiötä jatkuvasti vaikka välillä siivoaakin sitä, mutta usein minä sen joudun tekemään.
Mieluiten olisin humalassa ihan vain kotonani enkä kavereiden kanssa ulkona. Minulla on nimittäin kontrollin menetyksen pelko ja pelkään aina löytäväni itseni jostain ihan väärästä paikasta ja karmeassa kunnossa.(traumoja ko. asiasta löytyy)
Hävettää ryypätä kotona.
Välillä jään mietiskelemään jotain asiaa jossa on muita ihmisä ollut osallisena ja mietin miten purkautuisin mahdollisimman väkivaltaisesti ko. henkilöihin. Havahduttuani olen osittain kiihtyneessä olotilassa.
Olen ainakin joskus nauttinut eläinpornosta. Yököttää nyt.
Olen äkkipikainen, helposti suuttuva (onneksi myös helposti lauhtuva), laiska, no-life, warettaja, huonon itsetunnon omaava, epäluuloinen(!), liian flegmaattinen, yökyöpeli, kävelen päin punaisia jatkuvasti, piittamaton, tunteeton tuntemattomille ihmisille, huijaan nettipeleissä sillointällöin jos on tylsää, syön liikaa ja epäterveellisesti (olen alipainoinen ikäni)
Enkä maksa TV-lupaa.