teeskentelin tänään ensimmäistä kertaa kipeää ja jäin pois koulusta. jäin kotiin koska en tehnyt eilen läksyjä ja on huomenna koekin. uskottelin itselleni olevani ahkera ja lukevani kokeisiin ja tekeväni läksyni. enpä tehnytkään. yritin, mutta huonolla tuloksella. tuntui kuin silmillä ja aivoilla olisi ollut näkymätön kalvo joka olisi estänyt luetun ymmärtämisen.
eivät vanhemmat edes kysele. tuntuu siltä kuin he eivät piittaisi. "olet niin ahkera", "olet lahjakas". ja paskat olen. tuurilla minä ylä-asteen läpäisin, vaikkakin koulun korkeimmilla arvosanoilla.
viime lukukausi meni paskaksi. niin siinä käy kun ei lue läksyjään. lupasin itselleni olevani ahkerampi.
hah.
juuri nyt en vain jaksaisi. itkettää. elämä on epätodellista.
aivoni ovat ksälomalla.
ryven itsesäälissä.
häpeän itseäni.
olen niin pelkuri ja laiska. miksi?