Miksi tahdon olla erilainen? En ymmärrä miksi koen mielihyvää tuntiessani oloni jotenkin erityiseksi ja muista erilaiseksi. Itsevarmuutenikin kohenee huomattavasti kun huomaan poikkeavani erityisesti kaverieni ulkonäöstä ja käyttäytymisestä. Hyväksyn pitkälti ihmisten omituisuudet vaikka ne olisivat vain erikoisuuden tavoittelua. On hienoa tuntea itsensä erityiseksi, vähemmän massaan sulautuvaksi. Miksi? Toisaalta on hieno tuntea kuuluvansa johonkin pienikokoisempaan ryhmään. Yksin ei ole kiva olla.
Aikaisempi huumausaineiden vastaisuuteni on lähes kadonnut. En ajattele huumeiden ikäviä puolia, kuten välittäjien tekemät laittomuudet vaan keskityn ihannoimaan itse aineiden vaikutuksia. Koskaan en ole tupakkaa ja viinaa vahvempaan kuitenkaan kajonnut. Pelkään tarpeeksi. Toisaalta jos tilaisuus tarjoutuu olen melko varma, että hamppu palaa. Olen suunnitellut kaikenlaisia keinoja, joilla voisin elää loppuelämäni lottovoittajan elämää. Mahdollisesti ikipöllyssä.
Nykyinen maailma tuntuu liian tylsältä. Televisio ja ohjelmat ovat varmaankin sekoittaneet pääni, koska haaveilen usein yliluonnollisista tapahtumista. Ohjelmat, joissa ei ole mitään yliluonnollista jäävät katsomatta. Ihailen ihmisiä, jotka pukeutuvat esim. cyber-goth -tyylisesti. He ovat kuin toisesta maailmasta. Tulee mieleen Matrix-elokuva ja kuvittelen helposti näiden ihmisten elämät jotenkin jännittäviksi, kiinnostaviksi. Todellisuudessa vaatteiden ja meikkien alla on varmaankin normaaleja opiskelijoita ja tavallisen työn tekijöitä. Tylsää.
Uskonnot olivat ennen avain todellisuudesta pakenemiselle. Tarkemmin ikioma kristinuskomme. Lapsenuskossa olen elänyt lapsuuteni ja elän jossain määrin vieläkin vaikka nykyinen elämänkatsomukseni onkin muuttunut melko täydellisesti. Periaatteesta en tahdo käsitellä oikein mitään yksikäsitteisenä totuutena joten kaikki on minulle epävarmaa. Asiat, joille en usko olevan täydellistä ratkaisua jätän mieluimmin pohtimatta lyhyen mietiskelyn jälkeen. Näin muunmuassa uskontojen suhteen. Vituttaa ihmiset, jotka esittävät mielestäni kyseenalaisista asioista yksikäsitteisiä totuuksiaan. Toisaalta en ehkä kykene kovinkaan hyvin arvioimaan itseäni ja pelkään olevani juuri sellainen henkilö, jollaista vihaan sydämeni pohjasta. Luulee olevansa aina oikeassa, ei ota muita huomioon.