Olen 19v. poika, en ole vielä päässyt seurustelusuhteeseen (yritystä tosin on ollut, kerran oikein kunnolla) ja olen vielä neitsyt. Ulkoisesti olen ihan normaalin näköinen ja hyvässä kunnossa, mutta silti varsin mitäänsanomaton. Minulla on kaikki edellytykset parisuhteeseen, mutta olen vain niin käsittämättömän ujo ja ehkä pelokaskin, etten suostu paljastamaan tunteitani sitten mistään hinnasta. En pysty hermostuksissani tuomaan aitoa itseäni esille kun tarve olisi, en vihaa itseäni, en vain osaa ilmaista itseäni ja tuoda itseäni esille. Olen lukuisia kertoja jutellut asiasta ystävieni kanssa, heidän vakuuttelunsa ja rohkaisunsa ovat todella tärkeitä minulle, mutta tuntuu olevan niin, ettei ole mitään niin suurta voimaa olemassa, joka saisi minut ottamaan sen kaikkein tärkeimmän askeleen eteenpäin. Tiedän, että siitä eteenpäin asiat kulkisivat jokseenkin omalla painollaan. Kaikki tämä masentaa minua suunnattomasti ja aiheuttaa voimakasta häpeää. Lähes kaikki ystäväni tulevat tyttöjen kanssa toimeen vähintäänkin loistavasti, useimmat seurustelevat. Arkielämässä pärjään ihan hyvin tyttöjen seurassa, mutta kun pitäisi saada "se" vaihde päälle... noh, minulla ei ole koko vaihdelaattikkoa...