Usein haluaisin raivota ja hajoittaa kaiken mitä näen. Palava halu huutaa suoraa huutoa. Kukaan ei tiedä että olen lähes hullu. Minulla on kyky esittää jotain muuta mitä olen. Haluaisin lähimpien ystävieni tietävän, mutta en pysty kertomaan suoraan mitään. Joskus teen vihjaavia tekoja, toisin sanoen jätän esittämättä normaalia ihan vain pienen hetken, kuin lipsahduksena, toivoen samalla jonkun huomaavan ja ehkä jopa ymmärtävän.
Teen yksin mitä erikoisimpia tekoja: Olen istunut n. kaksi tuntia lotusasennossa kynttiläringin keskellä ilman paitaa pitäen kahta veistä ristissä rintakehäni edessä. Tein tämän silmät kiinni vaipumatta missään vaiheessa uneen. Tämä tapahtui keskellä yötä.
Olen herkkä. Itken usein elokuvien takia, joissa kuvataan jotain suurta. Itken myös onnellisissa lopuissa. Silti oikeassa elämässä tapahtuvat tragediat eivät hetkauta mitenkään. Tunnetasoni ei nouse mainittavasti suurenkaan onnettomuuden aikana. Joskus tietoisesti esitän kliseisesti panikoivaa, vain koska muut panikoivat.
Kuvat brutaalista väkivallasta ja ihmisruumiin heikkoudesta kiinnostavat. Ne rauhoittavat.
Testien mukaan olisin oikeutettu MENSAn jäsenyyteen. Älykkyysosamääräni on välillä 160-170
Suurin tunnustus: kaikki tässä tekemäni tunnustukset ovat tosia.