Aloitin n 2½ vuotta sitten aktiivisen sosiaalisen elämän. Olin silloin vielä sinisilmäinen ja kauhistuin maailman kovuutta. tähän aikaan tullessa parhaat kaverit on vaihtuneet neljästi, muutto vaikutti siihen paljolti. Tiedostan maailmalle olevani yksilöllinen, vaikka tunnen olevani henkisesti rikki ja siksi niin kaavoihin kangistuva. Olen elänyt viime kesästä lähtien vaihtelevassa masennustilassa, tunnen epäonnistuvani kaikessa hyvältä tuntuvassa asiassa, etenkin seksissä. En ollut valmis, kun nainen petti miestään minun kanssani. Olen vihainen itselleni, sillä en koskaan saanut mahdollisuutta valita itse tätä tietä. Olin jo lähellä itsemurhaa, kun päädyin tähän toista kertaa.