Välillä olen menettänyt uskoni ihmisyyteen. Moralisoin ihmisiä jotka harrastavat kevytkenkäistä elämää vaikka itse olen vain kateellinen. Näen kadulla pariskunnan (nuoren) ja kuinka onnellisia he ovat, en ole onnellinen heidän puolestaan tunnen kateutta ja ajattelen kuinka pääsisin panemaan tuota naista. Mutta en halua olla sellainen. En minä ole sellainen. Minä istun kitaran kanssa lattialle ja kirjoitan laulun surusta ja siitä mitä on olla ihminen. Mutta en vain pysty siihen. Olen vitun kateellinen kaikille kokoajan eikä minulla suoraasanottuna ole kunnon otetta elämästä.
Haluaisin ajatella itseni kaikille mukavana ihmisenä ja sellaisena hyvänä jätkänä. Sellaisena joka kuuntelee, sellaisena joka on hyvä jätkä. Mutta välillä mietin että ei sellaista jätkää olekkaan. Kaikella on kääntöpuolensa. Niinpä päätin olla oma itseni. En tiedä toimiko se, en tiedä rakastaako tyttöystäväni minua tai tunteeko hän minut jotenkin erikoiseksi, olen niin epävarma. Olen niin epävarma.
Joskus uskottelen itselleni, että nyt ei ole minun hetkeni joskus minusta tulee vielä jotain jotka kaikki kunnioittavat sekä arvostavat ja kun kuolen kaikki tuntevat sen nostalgian ja syvän kunnioituksen tunteen rinnassaan kuullessaan nimeni, mutta ei vielä, myöhemmin. Minä olen se valittu, minusta tulee suuri vaikka oikeasti tyydyttäydyn siihen tunteeseen enkä saa mitään aikaan. Tuntuu hirveältä heittää hukkaan ne resurssit jotka minulle annetaan menestyä ja jotka joku muu käyttäisi hyväkseen.
En jaksa käydä koulua vaan unelmoin mielummin. Unelmoin niistä miljoonista väreistä, tuhansista ja tuhansista uusista sävelistä joita kuulen. Unelmoin elämästä jossain kaukana tästä kurjasta maailmasta, jossa en enää tunne häpeää tai kauteutta vaan olen vain minä itse ja olen onnellinen. Maailmasta jossa minä olen oma itseni. Minä haluisin ihmisen joka ymmärtää minua, joka antaa minulle voimaa jatkaa eteenpäin. En tarvitse huippumallia taikka povipommia, tarvitsen ihmisen joka ymmärtää minua.
"On helpompi kuolla periaatteidensa takia, on helpompi taistella periaatteidensa puolesta, kuin elää periaatteidensa mukaan"
Kiitos.