Vihaan, vihaan, vihaan kaveriani. Viimeiset puoli vuotta ovat olleet helvettiä ja näen kaverini aivan uudessa valossa. Hemmoteltu, itsekäs ja helvetin laiska paskiainen, joka näyttää erehtyneen luulemaan, että kaikki tässä maailmassa on häntä varten, kaikki elävät miellyttääkseen häntä, kaikki mikä ei ole hänelle, on kuitenkin hänen käytettävissään, koska eiväthän hänen tekemisensä ketään ärsytä ja jos ärsyttää, vika on kaikissa muissa paitsi hänessä itsessään. Ei koskaan mitään yritystä edes koettaa elää niin että muiden tahto ja toiveet toteutuvat. Ihan sama mitä sanoo tai pyytää, menee tyhjän pään läpi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Luulee vielä olevansa jotenkin hyväkin ystävä kaikille kavereilleen... on vähän eri asia olla "ystävä" joka soittelee joka päivä kysyäkseen kuulumisia vain jotta voisi kertoa omista seikkailuistaan, kuin ystävä joka kunnioittaa toisen mielipiteitä ja pyyntöjä sen enempää kyseenalaistamatta.
Muutenkin mielestäni hyvä ystävä on sellainen johon ei tarvitse pitää päivittäin yhteyttä, mutta on aina siellä kun tarvitaan.
n23