Tunnen olevani yksin. Tiedän etten ole, minulla on rakastava perhe, sukulaiset, ystävä...mutta kumminkin sisälläni on tunne että jotain puuttuu...
Olen myöskin sosiaalisesti rajoittunut. Kyllä. Esimerkiksi nyttenkin kun yritän tunnustaa tähän jotain niin ajatus on selkeä mutta teksti ei tule ulos. Sama jos keskustelen jonkun kanssa. En ole mikään verbaalikko, ja sen huomaa...tunnen oloni vaivautuneeksi jos puhekumppanina on hieman oudompi tai siis puolituttu ihminen...vaivautuneeksi siitä kun en keksi mitään puhuttavaa.
Silti olen erittäin ulospäin suuntautunut, vaikka en ole sanojen herra...
Katselen pornoa lähes päivittäin. olen ihan helvetin pervo. ei, en pervo, vaan ihan saatanan sairas. kavereitteni kanssa vedämme aina jotain sairaita ja pervoja juttuja.
olen neitsyt...
tahtoisin pillua...koittaa edes kerran elämässäni miltä se tuntuu...ennen kuin kuolen...ja persettä...hmm...
M18