Yläasteella minua ärsytti äärettömästi kun paras kaverini roikkui koko ajan perässäni, kuin siamilainen kaksonen.
Kerran sain tarpeekseni ja koulun portaikossa yhäkkiä pysähdyin ja käännähdin 90 astetta ja iskin häntä samalla kyynärpäällä lujaa vatsaan. Hän lyyhistyi portaikon tungokseen. Sanoin sen olleen vahinko ja pyysin anteeksi. Väitin kengännauhan auenneen enkä ollut huomannut häntä.