Tunnen suunnatonta mielihyvää nähdesäni muitten omaisuuden palavan.
Kerran olin kylässä mummolassa, kun huomasin tien toisellapuolella rivitalon, joka oli syttynyt palamaan. Kylmätväreet liukuivat heti selkärankaani pitkin ja oloni muuttui todella jännittyneeksi ja innostuin suunnattomasti. Ensimmäiseksi hain naposteltavaa ja laiskanlinnan ikkunan eteen, josta oli paras näkymä. Olin haltioissani seuratessani palon etenemistä, eikä mieleeni juolahtanutkaan palokunnalle soittaminen. Intoni lisääntyi, kun hätääntyneet omistajat ja muut naapurit saapuivat paikalle heitellen vettä ja lunta, yrittäen sammuttaa palon.
Palokunnan saapuessa ja sammuttaessa palon, tunsin viellä mielihyvää useamman tunnin ajan...