Inhoan kaikenlaisia kehitysvammaisia. (En tietenkään niitä jotka jonkun ruumiillisen vamman takia istuvat pyörätuolissa).
Muistan elävästi yhden tapahtuman lastentarhassa: olin ystävystynyt jotenkuten yhden mongoloiditytön kanssa. Kerran istuin kaikessa rauhassa leikkipöydän ääressä ja askartelin. Silloin se vammainen tuli luokseni ja pyyhkäisi muitta mutkitta ison räkäklöntin käteeni. Muistan melkein oksentaneeni, niin inhottavaa se oli.
Tuosta on jäänyt iänikuinen kammo ja viha. En vain kestä vammaisia ihmisiä.
Nauran heille ja teen pilkkaa heistä siskoni kanssa. Pikkuveljeni oli muutama vuosi sitten ottanut oppia pilkoistamme ja kiusannut hänen koulunsa kehitysvammaisia. No, häntä sitten rankaistiin.
Harmitti.