Uskoni Jumalaan on sellainen, että ajattelen usein olevani täällä todella tärkeässä tehtävässä. Olen mm. nähnyt unia miten parannan haavoittuneita ihmisiä uskomattoman vahvalla tunteella ja mietin voiko sellaista tapahtua todellisuudessa, en tiedä miksi, typerääkö?
Olen rukoillut jo kauan pääseväni eroon omasta piinastani, mutta se ei tunnu hellittävän.
Usko horjuu, ja ei horju.