TunnustustenLuola.fi

Olen 17v poika ja minulla ei ole yhtään hyvää ns. "life" kaveria. Viime kesänä olimme kahden kaverin kanssa Maltalla kielikurssilla joimme ja pidimme hauskaa. Sen kesän jälkeen olen vain ollut tietokoneella ja pelannut kokoajan. Koulussa yritän antaa itsestäni kuvaa että olen kokoenut kaikenlaista. Lesoilen myös välillä ihmisille (jotka kysyvät tjs), että olen nainut monet kerrat. Oikeasti en ole nainut ikinä, lähellä on ollut pari kertaa. Olen Datanomi, minua hävettää kertoa sitä sukulaisille/kelle tahansa ihmisille jotka kysyvät missä koulussa olen. Se antaa minusta nörtin kuvan vaikka en oikeasti ole yhtään nörtti, olen himopelaaja. En myöskään näytä nörtiltä/ole ylipainoinen/kovin sulkeutunut. Olen ollut tyttöjen suosiossa yläasteella hyvin paljon, olen kasvoista "söpö" ja ruumiini on ihan ok. Minulla ei kuitenkaan ole lihaksia ja vaikka olen 178cm minua luullaan 160-170 senttiseksi (annan siis itsestäni pienen kuvan). Yritän mielistellä kavereita vaikka salaa mielessäni minua vituttaa vitun moni asia luokkakavereissa. En yhtään pidä pinnallisuudesta vaikka itse taidan olla helvetin pinnallinen. Valehtelen kokemuksista että minut otettaisiin paremmin vastaan. Koulussa saatan näyttää tyypiltä jolla on kavereita vaikka oikeasti minulla ei ole yhtään kaveria jonka kanssa viettää aikaa. Olen puhuvinani puhelimeen koulun käytävällä, vaikka en oikeasti puhu. Olen aivan tajuttoman laiska enkä jaksa tehdä yhtään mitään. Haluaisin kovasti suhteen nättiin tunnolliseen tyttöön, mutta en tiedä miten lähestyä enkä tiedä missä tapaisin ketään kun en tee mitään. En tiedä miten löytää ystäviä mistään? Perjaatteessa vihaan elämääni ja haluaisin jotain toimintaa, ja perjaatteessa taas tykkään vaan pelata. Usein kaduttaa kun lupaan lähteä ryyppäämään, tulee vaan mietittyä miten ihana olisi jäädä koneelle. Vihaan singleplayer pelejä, haluan puhua samalla kun pelaan. En siis tiedä miten saan kavereita ja miten pääsen tästä kierteestä pois. Minua huolestuttaa kokoajan miltä näytän, suin hiuksiani jatkuvasti esim koulussa. En tiedä enää osaanko edes olla oma itseni, oikeasti olen mukava ja vastuuntuntoinen tyyppi. Arvostan vanhempiani. Toivon että joku samankaltainen tekisi palautteen itsestään, tai joku kertoisi minulle kuinka säälittävä olen ja miten ottaa niskasta kiinni. Mitä tehdä?
M17

tahtoisin pukeutua naisten seksikkäisiin alusvaatteisiin jonka jälkeen nainen käyttäisi minua hyväkseen strap-onilla

m23

Tyttöystäväni perhe on uskossa. Hän väittää ettei itse ole, mutta en ole varma uskonko häntä. Kerron hänelle rakastavani häntä vaikka pidän vieläkin entisestä tyttöystävästäni, erosin hänestä noin 2v sitten. Nykyinen tyttöystäväni on läski, kerron kuitenkin lähes joka päivä hänelle kuinka hyvältä hän näyttää. Olen nykyiseni kanssa vain koska hän on rikas, pikku hiljaa olen ruvennut käyttämään hänen kilttiä luonnettaan hyväksi raha asioissa. Emme voi nähdä usein, mutta pidän sitä vain hyvänä asiana. Osaan näytellä täydellisesti rakastavaa ja huolehtivaa poikaystävää, vaikka suurimman osan yhdessä viettämästämme ajasta ole tylsistynyt , teeskentelen olevani tyttöystävälleni väsynyt.

M16

Kun harrastan seksiä naisen kanssa tahdon saada naisen "laukeamaan" mutta itselläni ei ole niin väliä! minulle tuottaa suurempaa mielihyvää nähdä kuinka nainen kiemurtelee ja/tai huutaa saadessaan orgasmin kuin se että itse laukean! pidän itseäni "hieman" outona..
M23

Raiskasin ystäväni. Oon varma että sekin halus sitä koska se ei tehny mitään, inisi vaan mun allani. Eikä se oo tainnu vielä kertoa kenellekkään. Ollaan molemmat poikia. Taidan olla rakastunut häneen, mutta en oikein osaa näyttää sitä.
- m16

Olen täysin väärässä koulussa.. Harmittaa
Lukiolainen m18

Olen 24 vuotias mies ja en ole tähänkään päivään mennessä saanut pillua, en ole edes nähnyt sitä luonnossa. Pelaan wowia ja minusta night elffit on kauniita.

- Seurustelin monta vuotta mukavan tytön kanssa, hetkeäkään en rakastanut häntä, valehtelin aina kun sen sanoin.

- Saman tytön kanssa järkkäsin seksisuhteen useita kuukausia eron jälkeen vain siksi, että hän oli niin epätoivoinen ja luuli kai että saa näin minut takaisin :)

- Olen sikarikkaasta perheestä, kusetan porukoita että on taas niin ja niin paljon laskuja kun tilille kolahtaa tonni niin ryyppään ne rahat parissa viikossa.

- Panen naispuolista kaveriani usein, hän on kihloissa.

- Vituttaa ihmiset jotka tunnustaa tänne jotain järkyttävää, kuten että "seuraan Demin foorumin keskusteluja" tai "katson kauniita ja rohkeita" ja allekirjoituksena on tyyliin M33 DI johtavassa asemassa. Ihan yhtä noloa se on joka ukolle!!! Ette te ole mitenkään erikoisessa asemassa, ei yhteiskunta teitä tarkkaile ja ota mallia teistä. Tämän sanon siksi, että itsekin olen kouluja käynyt, mutta ei sitä tarvitse joka **** paikassa mainostaa...

Mies,ikä 23

Kuuntelen tällä hetkellä katie meluaa ja kuvittelen olevani lesbo (ei mitään pelkkää seksiä vaan rakkautta)

m17

Yritin itsemurhaa ollessani 19. Oikeastaan en halunnut edes tehdä sitä - psyykkasin itseni siihen väkisin. Lähetin kirjeen poliisille, jotta minun olisi pakko tappaa itseni kun poliisit saisivat sen seuraavana aamuna. Kaikkein säälittävintä on, että kuvittelin itselleni Planescape: Torment -pelin Annah-hahmon odottavan minua kuoleman tuolla puolen ja vihdoin löytäväni jonkun, joka rakastaa minua.

Mieleeni tuli jälleen se ruotsinkurssin tyttö ja se sai minut itkemään.

M25

Olen kohta 25-vuotias mies. Olin lukioaikoina, kirjoituksiin valmistautuessani kesälukion ruotsinkurssilla. Siellä oli eräs hyvin kaunis tyttö, johon tunsia vetoa ja jonka kanssa puhuimme. Viimeisellä kurssikerralla satoi vettä, olimme sattumalta kahden ensimmäiset luokassa ja kummatkin likomärkiä. Hänen kauniit rintansa näkyivät selvästi valkoisen, kastuneen paidan läpi.

Olin suunnittelut pyytäväni häntä ulos tai jotakin vastaavaa useita viikkoja. Viime hetkellä jänistin. Opettaja ja muita oppilaita alkoi saapua. En nähnyt häntä enää koskaan. Asia on jäänyt vaivaamaan minua, vaikka olen nykyään suhteessa. Se on jotain, joka nousee aina mieleen kun olen masentunut. Enkä edes muista hänen nimeään. Jostain syystä ajattelen, että jos olisin pyytänyt häntä lähtemään kanssani jonnekin - ja hän olisi suostunut - olisi elämäni kulkenut siitä kesästä eteenpäin aivan erilaisella, paremmalla tavalla ja olisin nyt paljon onnellisempi.

Hölmöintä tässä on, että pääsyy jänistämiseen oli se, että minulla oli typerä nettisuhde englantilaiseen tyttöön samaan aikaan. En koskaan edes tavannut tätä tyttöä ja näin vain yhden kuvan.

Yliopiston alkuaikoina kävi samoin. Olin varattu, mutta en kertonut sitä heti kaikille. Eräs punatukkainen nainen kiinnostui minusta jostain kumman syystä. Hän otti tavaksi jopa hyväillä päätäni. Kun lopulta kerroin olevani varattu, hän oli kovin pettynyt. Silti mietin, mitä olisi tapahtunut jos olisin ollut tuolloin vapaa. Pettämään en olisi koskaan kuitenkaan ryhtynyt.

Mitä muuta elämä lopulta on kuin katumusta kaikesta, minkä on jättänyt tekemättä?

M24

Olen akateeminen mies ja täytän kesällä 25. Minulla on se tavallinen tarina - jossain vaiheessa vain menetin elämäni suunnan. Opiskelen yliopistossa, mutta opiskelumotivaationi on pyöreä nolla. Vielä ensimmäisenä opiskeluvuonna olin hyvin innoissani - se oli ehkä onnellisin vuosi elämässäni.

Sen jälkeen kaikki on mennyt huonosti. Koen olevani surkea, koska kaikki muut vuosikurssilaiseni ovat saaneet alan töitä kesätöinä, osa jo vakituisina paikkoina. Minä en kelpaa minnekään eikä kukaan kerro miksi. Olen alkanut uskoa olevani vain surkea. Tenteissä menestyn hyvin, mutta töihin en kelpaa. Olen masentunut, joten vaikka vaihtaisin opiskelualaa, ei siitäkään enää mitään tulisi.

Olen vielä niin saamaton, etten kyllä saisi aikaiseksi edes itsemurhaa. Jos olen jossian hyvä, niin ihmisten vakuuttamisessa. Kaikki kaverini ja tuttavani luulevat, että minulla on kaikki hyvin. Oikeasti valvon yökausia kirjoittaen huonoja novelleja ja eläen mielikuvitusmaailmoissa.

Eskapismi on seuraus tai syy saamattomuuteeni. Elän mielikuvitusmaailmoissa monien harrastusten kautta. Välillä haaveilen että saisin niistä ammatin, mutta tiedän sen olevan mahdotonta. Hävettää, että olen hyödytön ja minusta tulee pelkkä painotaakkaa yhteiskunnalle. Ystäviä minulla ei ole, koska en kykene luomaan kunnollista ihmiskontaktia. Kavereita kyllä olisi, juhlissa saan ihmiset nauramaan ja huomaan jopa naisten tuntevan vetoa minua kohtaan vaikka olen ruma ja lihava - en vain oikein osaa syventää ihmissuhteita niin, että voisin kertoa näistä asioista jollekin oikealle ihmiselle.

Kerran eräs harrastuskaveri alkoi tilittämään ollessamme kahden hänen ihmissuhdesotkuistaan ja jäädyin täysin. Siinä olisi ollut tilaisuus lohduttaa häntä ja ehkä saada ystävä, mutta en osannut sanoa mitään ja vaihdoin vain aihetta. Kadun sitä varmaan loppuikäni. En ole nähnyt häntä yli vuoteen.

Elämä lipuu ohitse harmaana virtana. Olen tarpeeton ja olen alkanut välttelemään sukulaisiani, sillä en halua heidän tietävän miten hyödytön olen. Kunpa tietäisin missä kaikki meni vikaan ja voisin palata ajassa takaisin korjaamaan sen. Jossain on varmaan joku kahdeksankymppinen, joka ajattelee samoin juuri nyt.

M24

Pieni suuri tunnustus: olen ajanut humalassa henkilöautoa Kuopiossa taajama-alueella. Tästä on jo kaksi vuotta, enkä ole vieläkään kertonut tyttöystävälleni. Hän tuomitsisi minut samantien.

Ei kaduta, koska en jäänyt kiinni :)

m25

Kuulun Mensaan, mutten ole oikeasti älykäs. Teen todella usein julkisesti mokia, joista yläasteikäiset nulikat pääsevät pätemään. Silloin hävettää niin että itkettää. Olen jo oppinut pitämään turpani kiinni, mutta aina vain mokaan uudestaan. Pelkään, että minut tunnistetaan tästä tunnustuksesta. (M21)

pidän entistä tyttöystävääni dorkana..

..jolle on helppo myydä pilveä kiskurihintaan.

m22

Olen nörtti, tyhmä ja mikään minun elämässä ei ole elämisen arvoista. Toivon että löytäisin onnellisen elämän vielä joskus.

Kukaan ei ole koskaan rakastanut minua koska olen ruma.
Haaveilen että joku päivä minulla olisi lapsia ja nainen jota voisin rakastaa elämäni loppuun asti.

Kadehdin vanhoja koulukavereitani koska he ovat onnistuneet elämässään ja olevan onnellisia, toisinkuin minä.


M16

Vihaan kaikkia maahanmuuttajia ketä tunnen. En vain heidän erilaisuuden takia vaan, koska he ovat täysiä idiootteja. Idiootiksi heidät leimaan koska he ovat laiskoja koulussa ja
muutenkin yrittävät luistaa kaikesta "raskaammasta" työstä. Heidän jatkuva vittuilunsa minua kohtaan saa minut vihaamaan kaikkia tummaihoisia ihmisiä, manneja ja muita maahanmuuttajia.

Toinen suuri vihan kohteeni ovat suomenruotsalaiset, joiden takia joudun opiskella ruotsia. Mielestäni se, että noin 5 prosenttia suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia ei pitäisi pakottaa kaikkia maan ihmisiä opiskelemaan tuota kieltä.

Viimeisin vihan kohteeni ovat uskovaiset. Mielestäni on säälittävää uskoa mihinkään yliluonnolliseen, joka antaa "ikuisen elämän paratiisissa" Mielestäni pitää olla todella epätoivoinen ja tyhmä edes uskoakseen tuollaista. Outona tässä pidän sitä, että ihmiset vielä tieteen antamien käsitysten ja oppien aikanakin uskovat yliluonnolliseen on jotenkin säälittävää. Varsinkin uskontonsa sokaisemat ihmiset, jotka tuputtavat uskoaan muille saisi tappaa.

M17

Taajamissa ajan aina nopeusrajoitusten mukaan, joskus tietysti menee 1-5 km/h yli rajoituksen väkisinkin. Moottoriteillä ajan 100 km/h rajoituksella 110-115 km/h ja 120 alueella 130-135 km/h. Sakkoja ei ole tullut. En voi sietää niitä autoilijoita, jotka ajavat taajamissa ylinopeutta ja maanteillä alinopeutta ja ohitan heidät mikäli on turvallista. M21

Kerran näin unta, jossa ikkunastani tuli huoneeseeni (asun 9:ssä kerroksessa) sininen, sairaan kaunis ja hieman aikamiestä suurempi lohikäärme naaras.

En pystynyt nousemaan ylös tai huutamaan, vaikka yritin. Lohhari tuli ihan päälleni, ja alkoi nuolla mua rinnasta, kasvoista, kaikkialta. Sitten se repäs mun pöksyt pois, ja otti mun kaluni käpäläänsä. Kaluni oli unessä 20 kertaa suurempi kuin oikeasti.

Lohikäärme runkkasi minua ja toisella käpällä silitti rintaani ja nuoli kasvojani. Sitten se perääntyi hieman, ja asetti kaluni suoraan sen riemurasian kohdalle. Sitten me aloimme naida. Oli aikamoista kyytiä. Muistaakseni nain sitä lohharia siinä unessa niin, että siltä lähti tajukin hetkeksi! Kumpikaan meistä ei sanonut kertaakaan mitään.

Sitten uni loppui. Aamulla peitto ja koko sänky mällissä ja saatananmoinen jöpötys päällä. Pesuhommiksi meni. Isä vaan nauro ja sano että taisin nähdä mieluista unta. oli muuten aika oudon todentuntuinen uni...

M21

Ryyppäsin, vedin hasaa ja kannabista ja näyttelin hullua sossun luukulla, jottei minun tarvitsisi mennä armeijaan. Sain vapautuksen ja työkyvyttömyys eläkkeen. Tästä on jo 7 vuotta aikaa. Fattasta tulee enemmän rahaa kuin ehdin törsätä.

Sossu maksaa sähköt, veden, puhelinlaskut, netin, lääkkeet (joilla vedän pään sekaisin, viinan sekakäytöllä, totta lai), töllön, kotiteatterin ja upouuden tietokoneen.

Päiväni kuluvat netissä surffaten, pelaten, ryypäten ja bilettäen.

Ostin kuitenkin 73 vuotiaalle äidilleni sossun rahoilla kultaisen kaula ketjun, koska en koskaan ostanut hänelle joululahjaa, kun asuin kotona.

M28