TunnustustenLuola.fi

itkettää taas...
ketään ei tiedä että olen oikeasti onneton mieheni kanssa,en voi luottaa häneen,hän on patologinen valehtelija,enkä usko että hän välittää minusta ja tunteistani yhtään,itken joka ilta, ja toivon että joku mies tulee ja kertoo kuinka olen hänen elämänsä valo, toivon että voin lakata välittämisen mieheeni
olen yrittänyt itsemurhaa monesti hänen takiaan, inhoan häntä ja olen hänelle kateellinen.
haluisin että kaikki säälisivät minua, haluisin esim.joutua puukotuksen uhriksi ja haluisin että mieheni itkisi vuokseni, haluaisin hakata ja kiduttaa häntä, myös henkisesti,
kerron kaikille vain puolitotuuksia enintään ja kerron kuinka ihana mieheni on,ja kuinka hän on mustis ym. vaikka todellisuudessa hän käyttäytyy näin ehkä kerran vuodessa.
toivon joka ilta itselleni miestä joka koskee minuun ja on hellä.kiitos

Inhoan koiranvihaajia. Halveksin myös niitä, jotka pelkäävät koiria eivätkä edes yritä tai halua oppia pois pelostaan. Mielestäni monella koira-allergikoista on allergia enemmänkin korvien välissä. Ne joilla on todellinen allergia, eivät yleensä valita. Jos saisin päättää, koiranvihaajat ja hysteeriset koirien pelkääjät pitäisi viedä erämaahan ja ampua.

Lukioaikoina hyvän kaverini tyttöystävä kyllästyi tähän kaveriini ja välillemme kehkeytyi suhde. Petimme häntä yli kuukauden, mm. kotibileissä hänen luonaan, vanhojentanssien jatkoilla harrastimme seksiä samassa huoneessa johon tämä kaverini oli sammunut ja pusikossa baari-illan jälkieen, koko muu kaveriporukka - mukaanlukien hän - sattui kävelemään ohi, muttei nähnyt, puhuivat vain, että mihinköhän ne kaksi katosivat. Jännitti ja pelotti.Lopulta tyttö teki viralliset bänksit tämän kaverini kanssa, siinä sitä oli sitten muilla ihmettelemistä kun julkaisimme suhteemme (joka kesti puolitoista vuotta, kunnes lähdin armeijaan).

Tämä kaverini ei vieläkään tiedä. Sydäntäni pakottaa nykyään joka kerta kun tapaamme. Koen, että olen ollut tosi sikamainen häntä kohtaan, olemme sentään olleet 'hyviä kavereita' jo kolmannelta luokalta asti. Anteeksi.

olin saanut työpaikan ja ensimmäisen työpäivän aamuna ajoin autolla työpaikan viereen. huitaisin naamaani hyvän lastin sieniä ja poltin vähän ruohoa päälle. ensimmäisten parin tunnin jälkeen olin saanut jo ylennyksen koska kauppa oli käynyt kuin siimaa.
työpaikkani oli puhelinmyynti yritys.

Oon kohta 16 vuotias jätkä. En oo viel kertaakaan koskettanut muijaa, koska luulen että he eivät pidä siitä, en ole komea, enkä kyllä rumakaan. Oon kyllä karseen laiha. Yhden kerran olen kyllä halannut ventovierasta muijaa bileissä. Kaikki muijat joiden kanssa puhun netissä...ovat joko pissiksiä tai valittavat joka asiasta, silti rakastan heitä kaikkia tosi paljon. Mua pidetään samanlaisena ku mun isobroidia...vihaan sitä aika helv*tisti. Vihaan nykyistä alaani ( olen ammattikoulussa ) ja haluaisin vaihtaa sitä, mutta vanhempani eivät varmastikkaan pitäisi siitä. Aina bussissa tai muualla vinoilen muille vaikka tiedän että jos he hermostuisivat niin saisin selkääni ja pahasti. En ole lihaksikas mutta uskon, mutta tarvttaessa heittelen ihmisiä seinille... En tiiä miks kirjotan tänne, muut vaan nauravat mulle siitä. Olen harkinnut itsemurhaa, mutten halua koska minulla on ystäviä netissä ( aika tyhmä syy ). Mun isä vihaa mua koska olen hänen täydellinen vastakohta. Hän on entinen urheilija ja huomauttelee vähän väliä mun ulkonäöstä ja kunnosta/lihaksista. Vihaan sitä.

Olen henkeen ja vereen vannonut kaikille olevani koko ikäni sinkku. Kuitenkin asia jota kaipaan eniten on saada ja antaa rakkautta jollekin ihanalle miehelle. Nyt olen todella tykästynyt erääseen mieheen, joka kuitenkin on hiv-positiivinen. Totuus on kuitenkin karu: Mies pelkää tartuttavansa minut ja minä pelkään saavani tartunnan, jos harrastaisimme seksiä. Syy siihen, miksi tartuntaa pelkään on ennen muuta se, millainen isku se tulisi olemaan vanhemmilleni, joita rakastan äärettömän paljon. Ilman heitä kohtaan tuntemaani rakkautta olisin jo kenties edennyt miehen kanssa pitemmälle. Järjen ääni sanoo, että minun tulisi lopettaa suhde mieheen ajoissa, koska tiedän, ettei meistä koskaan tule mitään, koska olemme hyvinkin erilaisia ihmisiä. Rakastan miestä kuitenkin niin paljon, etten pääse hänestä irti!

Vihaan naisten laukeamattomuutta.

Pidän seksistä, pidän naisista ja haluan heidänkin nauttivan. Koin alussa tietynlaista huonoa omaa tuntoa siitä, että nainen ei saanut (juuri silloin tai ollenkaan) orgasmia, nyt vain tulemaan sille välinpitämättömämmäksi, ja se on taas uusi asia, mistä en itsestäni pidä. Haluan vain molemmille nautintoa, sitä lisää ilman, että masennun siitä, että vain minä laukesin..ja ilman omaa onanointia tms ylimääräistä, mitä laukeamaton/vaikeasti orgasmin saava nainen joutuu tekemään. Tiedän myös, että kaikkea ei voi saada, mutta tiedän myös, että en voi tunteilleni mitään.

Vihaan myös sitä, kuinka vaikeasti laukeavat tai muuten epänormaalit naiset
a) syyttävät miehiä kaikesta siitä, mikä vaikeuttaa orgasmin saamista
b) eivät suostu tekemään asian eteen mitään, esim. masturboimaan enemmän harjoittelun nimissä ja
c) syyttävät helposti laukeavia naisia feikkauksesta.
Seksi ei ole kaikille helppoa, mutta on olemassa naisia, jotka pystyvät laukeamaan vaikka kuinka usein kiihoituttuaan ja toisaalta onnettomampia tapauksia, jotka laukevat vasta kovan, esim. vuoden kestävän harjoittelun jälkeen miehen kanssa, aktissa. Molempia on näet tullut koettua, totuuden nimessä on kuitenkin myönnettävä, että vaikeammin laukeavat ovat kieltämättä yleisempiä.

Jos tulen ikinä eroamaan nykyisestäni, niin Luoja Varjelkoon toivon, että seuraava saa orgasmin helposti. Silloin minäkin pystyisin nauttimaan täysillä. Ymmärrän erittäin hyvin, että taannoisen Nelosen Matkalla Kaliforniaan -sarjan päähenkilön tyttöystävän (lähes) paras ominaisuus oli kyky tuplaorgasmiin; miettikääpä tytöt tätä. Minäkin haluaisin saada naisen nauttimaan niin.

Se tunnustus? No, en vihaa. Se on harkitusti valittu sävy, jotta naisosapuolellakin heräisi uusia ajatuksia. Ehkä edistymistä voisi tapahtuakin, vaikka hieman provoisoivan sävyn ansiostakin.

Olen kohta 16 vuotias nuori nainen.
Epäilen olevani bi-seksuaalinen, en ole uskaltanut puhua kenellekkään asiasta. Minä ja poikaystäväni olemme olleet kohta puoli vuotta yhdessä ja harrastaneet seksiä, mutta nyt pihtailen enkä edes tiedä miksi ja kun hän rupeaa ehdottelemaan olen suuttuvinani, vaikka minua haluttaisi ainakin yhtä paljon. Poikaystäväni inhoaa polttamista ja luulee minun lopettaneen, mutta poltan vieläkin salaa eri takki ja suihkumyssy päässä, ettei hän haistaisi. Olemme aidosti rakastuneita ja puhumme usein mitä ME teemme "isona", se on mielestäni ahdistavaa. Olen hyvin turhamainen kaiken paitsi ulkonäköni suhteen, saatan tehdä leipiä kauan, koska täytteiden pitää olla tietyssä "järjestyksessä"

Mun on tehny mieli jo pitkään kertoo tää jollekin..
Muutama vuosi sit olin bailaamassa ja eksyttiin ravintolaan,jossa oli porukka "julkkismuusikoita".
No,aamulla sit heräsin yhden näistä vierestä.
Se tyyppi on paljon julkisuudessa ja sil on avovaimo jne.
Siinä kuitenkin vielä harrastettin aamuseksiä,jonka jälkeen kundi alko ykskaks melkein itkee,että ethän oikeesti kerro tästä kelleen tai mun elämä on mennyttä..
Tää sama kuvio toistu pariin kertaan puolen vuoden sisällä.
No,emmä oo kellee ennen tätä kertonu,mut mul on jotenki sadistisen hyvä olo,ku tiedän ett voisin tehdä tälle "koko kansan hyvälle jätkälle" tukalat oltavat.
Hihhihhiii:)

Rakastan pitkäaikaistat tyttöystävääni, vaikkakin suhde on nykyään minulle enemmän taakka - annan ja annan ja en saa mitään takaisin. Jättäisin hänet, mutta tiedän että hän tappaa itsensä varmasti jos teen niin.

Mitä helvettiä minun pitäisi tehdä? Joskus mietin itse tappavani itseni, että pääsisin tästä oravanpyörästä.

inhoan ihmisiä jotka tappavat hyönteisiä, hyönteiset ovat tärkeitä

olen töissä koulun ohella kaupassa. inhoan sitä, mutta pakko tehdä hommia, jotta olisi rahaa jota tuhlata.
joudun olemaan kohtelias asiakkaille, mutta oikeasti kiroilen heille ja heidän tyhmille kysymyksille mielessäni ja jos tekisi mieli huutaa ne niille päin naamaa. ainoa hyvä asia minkä olen oppinut siellä on se, että mietin kaksi kertaa kaupan kassalla itse alanko puhua kassavirkailijan kanssa säästä. ihmiset eivät nimittäin joinain päivinä osaa muusta puhua ja se on raivostuttavaa päivitellä jotain *itun ilmaa koko päivä naama hymyssä, vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa.

Olen mielestäni todella kaunis. En ole täydellinen, kauneusvirheitä löytyy, mutta ajattelen ihan tosissani niin, että jos niitä virheitä ei olisi, olisin ihan liian hyvä ollakseni totta. Välillä katsoessani peiliin, hämmästyn uudestaan ja uudestaan siitä näystä mikä sieltä näkyy.

Mietin joskus täydessä ruuhkabussissa, jossa kaikki istuvat hiljaa kuin seipäännieleminä toistensa katseita vältellen, että mitä tapahtuisi jos yhtäkkiä alkaisin laulaa erittäin kovaäänisesti!!

Kerran asentaessa uutta prosessoria tietokoneeseeni sattui niin etten kiinnittänyt prosessorituuletinta kunnolla. Prosessori ylikuumeni ja käytännössä suli kiinni emolevyyn.
Menin takaisin kauppaan josta olin sen ostanut ja sanoin että siinä on jotain vikaa. Sain tilalle uuden, jonka erehdyksestä viisastuneena osasin asentaa oikein.

- Tunnustan että en osaa irkata, vaikka irkkaan..
- Käyn psykiatrilla, vaikka kukaan läheisitäni ei tiedä
- Haaveilen naisten rinnoista (olen nainen itse)
- Rakastan seksiä
- Olen varastanu 10000 markan edestä kaupoista tavaraa.. kaduttaa!!

-Olen lukenut kaverini päiväkirjaa ja tiedän, että hän menetti neitsyytensä 13 vuotiaana jollekulle 23 vuotiaalle
-Olen kateellinen veljeni tyttöystävälle, koska hän on niin laiha
-Olen kasvissyöjä, mutta joskus lankean
-Toivon, että olisin anorektikko ja vanhempani kuolisivat
-kaivan nenääni ja pyyhin sen olohuoneen pöydän alle
-laitan aina tyhjät pakkaukset takaisin jääkaappiin

Olen toivottoman rakastunut mielikuvitushenkilöön.

Minun mielestäni olisi ollut hienoa jos saksa Adolf Hitlerin johdolla olisi murskannut kaikki vihollisensa ja voittanut toisen maailmansodan. Näin ollen maailmassa olisi todennäköisesti vähemmän rikollisuutta, eikä ählämitkään hyppisi kenenkään nenille. Olen ilmaissut mielipiteeni muille, enkä välitä vaikka eivät pitäisikään ajatuksesta. Olen erittäin rasistinen ja ylpeä siitä. Muutenkin ihannoin natsi-saksan mahtavuutta ja loistoa, sekä periaatteita.

Mielestäni oppilaskuntamme ylläpitämän kahvilan porukat olivat ääliöitä, joten pestauduin hyvämaineisena sinne kirjanpitäjäksi ja pöllin 2000 silloista markkaa. Ostin rahalla ensimmäisen kännykkäni. Vuoden lopussa tilitoimistossa vähän jännitti. En jäänyt kiinni. Hah hah.

masturboin,itken yksin illalla,pelkään että perheen jäseseni kuolevat,minulla ei ole poikaystävää,olen yksinäinen,olen nätti,mutta tuntuu siltä ettei kukaan minua siltikään halua,olen 15-vuotias tyttö.